Järjestelmällisen fyysisen väkivallan poissaolo
Lähtökohtana on sodan tai järjestelmällisen suoran väkivallan poissaolo.
Väitöstutkimus · Tilman Bauer · Aalto-yliopisto, 2023
Business for Peace
Uusi paradigma yhteisen elämän rakentamiseen
Mitä liiketoiminta on? Mitä rauha on? Miten liiketoiminta voi edistää rauhaa, ja miksi sen pitäisi? Filosofinen tutkimus tarkoituksesta, myönteisistä vaikutuksista ja kukoistavan yhteisen elämän edellytyksistä.
01 / Keskeinen argumentti
Myönteisistä vaikutuksista rauhaan.
”Liiketoiminnan tarkoitus on rauha.”
Bauerin (2023) väitöskirjan keskeinen hypoteesi, §§1.1 ja 1.3.
Väitöskirjan mukaan rauha ei ole vain liiketoiminnalle suotuisa toimintaympäristö tai kaupankäynnin toivottava sivuvaikutus. Laajasti ymmärrettynä rauha antaa sisällön sille myönteiselle panokselle, jota liiketoiminnalta odotetaan.
Kysymys muuttuu näin muodosta ”Miten liiketoiminta voi aiheuttaa vähemmän haittaa?” muotoon ”Mitä liiketoiminnan tulisi mahdollistaa?” Voitto on edelleen liiketoiminnan jatkuvuuden edellytys ja mahdollistaja, mutta ei sen perimmäinen tarkoitus.
Premissi · Luku 2
Liiketoiminnan tulisi luoda myönteisiä vaikutuksia.
Liiketoiminta ja tarkoitus liittyvät käsitteellisesti toisiinsa. Liiketoiminnan yhteiskunnallinen tarkoitus edellyttää muutakin kuin voiton maksimointia.
Premissi · Luku 3
Rauha antaa näille vaikutuksille sisällön.
Laajennettu käsite sisältää väkivallan poissaolon, myönteisten arvojen läsnäolon sekä kokonaisvaltaisen näkemyksen ihmisen mahdollisuuksista.
Johtopäätös · Luku 4
Liiketoiminnan tarkoitus on edistää rauhaa.
Liiketoiminta on tällöin ihmiskunnan keino rakentaa yhteistä elämää, ei päämäärä itsessään.
Mitä ”yhteisen elämän rakentaminen” tarkoittaa?
Näkökulma ulottuu yksilön tai yrityksen toimeentuloa laajemmalle. Se kysyy, miten liiketoiminta auttaa ihmiskuntaa elämään yhdessä aineellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja henkisesti. Arviointiperusteena ei ole vain liiketoimen kannattavuus, vaan myös se, millaista yhteistä elämää liiketoiminta ylläpitää.
Lähde: Bauer (2023), §§1.1–1.3; §§2.2–2.5; kuvio 12, s. 149; §5.1.3, s. 178–181. Väitöskirja ja lähdeviite.
02 / Tutkimuksen rakenne
Viisi kysymystä, yksi tutkimuskokonaisuus.
Monografia rakentaa argumenttinsa viiden toisiinsa liittyvän tutkimuskysymyksen kautta. Se etenee käsitteellisistä lähtökohdista ehdotukseen johtamisen viitekehyksestä sen sijaan, että lähtisi liikkeelle myyntilupauksesta tai yrityksen pistemäärästä.
| Tutkimuskysymys | Tarkastelun kohde | Luku |
|---|---|---|
| 1. Mitä liiketoiminta on? | Käsitteet, tarkoitus, voitto ja myönteiset vaikutukset. | 2 · s. 57–88 |
| 2. Mitä rauha on? | Laajennettu, moninainen ja transrationaalinen rauhankäsitys. | 3 · s. 89–146 |
| 3. Miten liiketoiminta ja rauha liittyvät toisiinsa? | Historialliset, nykyiset ja normatiiviset yhteydet. | 4 · s. 147–169 |
| 4. Mitä tästä seuraa liiketoiminnan uudelle paradigmalle? | Rauhaa edistävän organisoitumisen ja johtajuuden periaatteet. | 5 · s. 170–187 |
| 5. Miten liiketoiminta voi edistää rauhaa? | Toimintatavat, moraalinen kehitys ja Business Peace Index. | 6 · s. 188–251 |
Lähde: Bauer (2023), taulukko 1, s. 2–3; luvut 2–6. Väitöskirja ja lähdeviite.
03 / Mitä rauha on?
Sodattomuus. Heikko rauha. Vahva rauha. Kokonaisvaltainen rauha.
Bauerin viitekehys erottaa sodattomuuden kolmesta toisiinsa limittyvästä tasosta: heikosta rauhasta, vahvasta rauhasta ja kokonaisvaltaisesta rauhasta. Se erottaa ei-toivottujen olosuhteiden poissaolon toivottujen olosuhteiden läsnäolosta ja tarkastelee tämän jälkeen laajempaa näkemystä ihmiselämästä.
Rakenteellisen tai kulttuurisen väkivallan poissaolo
Huomio laajenee rakenteisiin ja kulttuurisiin toimintamalleihin, jotka rajoittavat tai vahingoittavat ihmisiä.
Myönteisten arvojen ja ihanteiden läsnäolo
Oikeudenmukaisuus, terveys, koulutus, hyvinvointi ja muut myönteiset ominaisuudet antavat rauhalle sisällön.
Transrationaalinen visio ihmiskunnalle
Korkeampi tarkoitus, henkisyys, keskinäinen yhteys ja moraalinen erinomaisuus muodostavat viitekehyksen laajimman näkökulman.
Yllä oleva sanamuoto noudattaa kohdassa §3.8 tehtyä erottelua. Käytännön toimintaa käsitellessään väitöskirja tarkastelee myös sodattomuutta ja heikkoa rauhaa yhdessä. Kyse on limittyvistä käsitteellisistä erotteluista, ei erillisistä sertifikaateista tai mittauksiin perustuvista yritysrankingeista.
| Käsite | Järjestelmällisen fyysisen väkivallan poissaolo | Rakenteellisen tai kulttuurisen väkivallan poissaolo | Myönteisten arvojen, hyveiden tai ihanteiden läsnäolo | Transrationaalinen visio, korkeampi tarkoitus ja moraalinen erinomaisuus |
|---|---|---|---|---|
| Negatiivinen rauha | Painotus taulukossa 9 | Ei merkintää taulukossa 9 | Ei merkintää taulukossa 9 | Ei merkintää taulukossa 9 |
| Positiivinen rauha | Ei merkintää taulukossa 9 | Painotus taulukossa 9 | Painotus taulukossa 9 | Ei merkintää taulukossa 9 |
| Sodattomuus | Painotus taulukossa 9 | Ei merkintää taulukossa 9 | Ei merkintää taulukossa 9 | Ei merkintää taulukossa 9 |
| Heikko rauha | Ei merkintää taulukossa 9 | Painotus taulukossa 9 | Ei merkintää taulukossa 9 | Ei merkintää taulukossa 9 |
| Vahva rauha | Ei merkintää taulukossa 9 | Ei merkintää taulukossa 9 | Painotus taulukossa 9 | Ei merkintää taulukossa 9 |
| Kokonaisvaltainen rauha | Ei merkintää taulukossa 9 | Ei merkintää taulukossa 9 | Ei merkintää taulukossa 9 | Painotus taulukossa 9 |
Mukailtu taulukosta 9 (s. 145). Merkinnät toistavat Bauerin vertailun painotuksia. Ne eivät tarkoita, että laajemmat rauhankäsitteet sulkisivat suppeammat pois. Kaksi ensimmäistä riviä esittävät väitöskirjan vertailun Galtungin viitekehykseen.
Miksi ”myönteinen vaikutus” tarvitsee teorian sisällöstään?
Pelkkä ”myönteinen” ei kerro, mikä on hyvää, kenelle tai mitä päämäärää ajatellen. Luku 3 yhdistää turvallisuuden, vapauden, luottamuksen, tasa-arvon, terveyden, oikeudenmukaisuuden ja koulutuksen kaltaiset yhteiskunnalliset vaikutukset laajennettuun rauhankäsitykseen. Tämä käsitteellinen ratkaisu mahdollistaa arkisen liiketoiminnan yhdistämisen rauhaan myös konfliktialueiden ulkopuolella.
Tutkimuksen tarkasteluun kuuluvat myös luonto ja ekologiset suhteet. Muualla tällä sivustolla kuvattu kaupallinen BPI-arviointi keskittyy ihmisiin ja yhteiskuntaan. Se ei ole ympäristövaikutusten arviointi.
Lähde: Bauer (2023), §3.7, s. 135–143, mukaan lukien taulukko 8; §3.8, s. 143–146, mukaan lukien taulukko 9. Väitöskirja ja lähdeviite.
04 / Ulkoisia olosuhteita laajempi näkökulma
Sisäinen rauha, ulkoinen rauha ja rauhojen moninaisuus.
Rauha ei ole vain valtioiden tai organisaatioiden välinen tila. Väitöskirja tarkastelee sekä sisäistä kokemusta että ulkoisia suhteita. Henkisyyttä käsitellään merkityksellisyyden, moraalisen tietoisuuden ja keskinäisen yhteyden näkökulmista, ei vain tiettyyn uskontoon sitoutumisena.
Transrationaalisuus ei hylkää järkeä. Wolfgang Dietrichin ajatteluun tukeutuva analyysi laajentaa rationaalista pohdintaa kattamaan keholliset ja suhteissa syntyvät kokemukset, tunteet, henkisyyden sekä rauhojen moninaisuuden.
| Taso | Sisäinen ulottuvuus | Ulkoinen: ihmisten välinen | Ulkoinen: institutionaalinen |
|---|---|---|---|
| Heikko rauha | Rauhallisuus; stressittömyys | Suvaitsevaisuus; kohteliaisuus; sivistynyt käytös | Ei kielteisiä vaikutuksia sidosryhmiin |
| Vahva rauha | Onnellisuus; ilo; innostus; hyveellisyys | Synergia; molemminpuolinen hyöty; yhteistyö | Myönteiset vaikutukset sidosryhmiin |
| Kokonaisvaltainen rauha | Aito intohimo; viisaus; autuus; valaistuminen | Ehdoton rakkaus | Keskinäinen yhteys; ykseys; korkeampi tarkoitus; moraalinen erinomaisuus |
Verkkosivulle mukailtu versio taulukosta 10 (s. 146). Kyse on käsitteellisistä esimerkeistä, ei kyselymittauksista tai kliinisistä luokista.
Moninaisuutta yhden pakotetun rauhankäsityksen sijaan
Eri kulttuurit, perinteet ja ihmiset ymmärtävät ja kokevat rauhan eri tavoin. Väitöskirjan kokonaisvaltainen lähestymistapa etsii keinoa suhteuttaa nämä tulkinnat toisiinsa pelkistämättä rauhaa yhdeksi yhtenäiseksi, ulkopuolelta määrätyksi ihanteeksi. Bauer kehittää omaa synteesiään tukeutuen erityisesti Galtungin, Webelin, Foxin, Muñozin ja Dietrichin ajatteluun.
Rauha ei myöskään edellytä erimielisyyksien katoamista. Konfliktit voivat säilyä osana ihmiselämää. Kysymys on siitä, miten niitä koetaan ja muunnetaan ilman väkivaltaa ja millaisia rakentavan yhteiselon mahdollisuuksia syntyy.
Lähde: Bauer (2023), §§3.2–3.6, erityisesti s. 107, 115–116 ja 124–134; taulukko 10, s. 146. Väitöskirja ja lähdeviite.
05 / Uusi paradigma
Kun tarkoitus muuttuu, järjestelmä on ajateltava uudelleen.
Luku 5 kysyy, mikä muuttuu, kun liiketoiminnan tarkoitukseksi ymmärretään rauhan edistäminen. Ehdotettu muutos koskee perustavia oletuksia, ei vain uutta iskulausetta tai erillistä vastuullisuusohjelmaa.
Perususkomukset
ja paradigma
ja paradigma
Ajatukset
Tunteet
Teot
Tulokset
| Kysymys | Kyseenalaistettava painotus | Ehdotettu suunta |
|---|---|---|
| Mitä varten liiketoimintaa harjoitetaan? | Voiton maksimointi perimmäisenä tavoitteena | Rauhan edistäminen, jonka kannattavuus mahdollistaa |
| Kenen elämä ja toimeentulo merkitsevät? | Yksilö tai yritys muista erillisenä | Ihmiskunta rakentamassa yhteistä elämää |
| Miten organisaatio ymmärretään? | Ylhäältä suunniteltavana ja hallittavana koneena | Elävänä, keskinäisistä yhteyksistä rakentuvana järjestelmänä, jolle on ominaista emergentti luovuus |
| Mikä ohjaa johtajuutta? | Kontrolli ja kapea oman edun tavoittelu | Korkeampi tarkoitus, luottamus, moraalinen erinomaisuus ja muiden toiminnan mahdollistaminen |
| Miten vastuullisuutta lähestytään? | Ensisijaisesti kielteisten vaikutusten vähentämisenä | Myös myönteisen yhteiskunnallisen panoksen luomisena ydinliiketoiminnan kautta |
Nämä ovat tiivistettyjä vastakkainasetteluja, eivät kaikkien nykyisten yritysten luokittelua. Väitöskirja tarkastelee kilpailun ja yhteistyön sekä yksilöllisen yritteliäisyyden ja yhteisen hyvinvoinnin välisiä jännitteitä.
Voitto on mahdollistaja, ei lupaus
Kannattavuus tukee jatkuvuutta, investointeja ja uudistumista. Väitöskirja ei väitä, että jokainen eettisesti parempi valinta tuottaisi suuremman taloudellisen tuoton. Se tunnistaa nimenomaisesti, että taloudellinen elinkelpoisuus edellyttää myös toimivaa liikeideaa, resursseja, asiakkaita ja toteutusta.
Lähde: Bauer (2023), §§2.3–2.4; §5.1, s. 171–181; §6.1.5, s. 211–212. Väitöskirja ja lähdeviite.
06 / Teoriasta toimintaan
Haittojen välttämisestä laajempaan moraaliseen tavoitteeseen.
Moraalin portaat ylittävät liiketoiminnan kaksijakoisen jaottelun eettiseen ja epäeettiseen. Ne kysyvät, millaisen lisäpanoksen yritys tai johtaja on sisäisesti motivoitunut antamaan niin, että jo tunnistetut vastuut säilyvät.
Heikko rauha / Sodattomuus
Ehkäise väkivaltaa ja haittaa.
- Ymmärrä konfliktisensitiivisyys.
- Ehkäise lahjontaa ja korruptiota.
- Käy kunnioittavaa vuoropuhelua sidosryhmien kanssa.
- Tue jälleenrakennusta ja vakautta.
Vahva rauha
Luo myönteisiä olosuhteita.
- Tarjoa eettisiä tuotteita ja palveluja.
- Tue ihmisoikeuksia ja koulutusta.
- Laajenna heikommassa asemassa olevien yhteisöjen mahdollisuuksia.
- Mahdollista osallistava hallinto.
Kokonaisvaltainen rauha
Toimi korkeammasta tarkoituksesta käsin.
- Katso kapean oman edun ulkopuolelle.
- Toteuta moraalista erinomaisuutta johtajuudessa.
- Tunnista ihmisten keskinäinen riippuvuus.
- Vaali myötätuntoa ja yhteistyötä.
Pohdinnan apuväline, ei ihmisten arvojärjestys. Väitöskirja esittelee moraalin portaat itsearvioinnin välineenä. Se ei edellytä, että jokainen organisaatio asettaisi itsensä korkeimmalle tasolle, ja varoittaa pitämästä alempia tasoja itsessään huonompina, kunhan toiminta ei ole moraalitonta.
Lähde: Bauer (2023), §6.1.5, s. 210–214; liite 5, s. 367–368. Väitöskirja ja lähdeviite.
07 / Rauhan operationalisointi
Business Peace Index: kahdeksan toisiinsa liittyvää komponenttia.
Väitöskirja muuntaa käsitteellisen viitekehyksen alustavaksi Business Peace Index -malliksi. Sen kahdeksan yhtä painavaa komponenttia on suunniteltu laadulliseksi johtamisen välineeksi itsearviointiin ja kehittämiseen, ei yritysten objektiiviseksi paremmuusjärjestykseksi.
| Komponentti | Ohjaava kysymys tiivistettynä |
|---|---|
| A. Tarkoitus | Kuuluuko rauhan edistäminen yrityksen tarkoitukseen, ja liittyvätkö sen toiminta ja mittarit tähän tarkoitukseen? |
| B. Ajattelutapa | Tarkasteleeko yritys toimintaansa pitkällä aikavälillä sen sijaan, että sitä ohjaisivat ensisijaisesti lyhyen aikavälin taloudelliset paineet? |
| C. Tuotteet ja palvelut | Vastaavatko tuotteet ja palvelut inhimillisiin tarpeisiin, ja motivoiko näihin tarpeisiin vastaaminen niiden kehittämistä? |
| D. Etiikka | Ohjaavatko integriteetti, moraalinen kypsyys ja moraalinen erinomaisuus yrityksen toimintaa? |
| E. Sidosryhmät | Kantaako yritys vastuuta sidosryhmien hyvinvoinnista myös laajemmat suhteet ja luonnon huomioiden? |
| F. Yhteiskunnallinen kehitys | Edistääkö yritys heikommassa asemassa olevien yhteisöjen sosiaalista kehitystä? |
| G. Uusi paradigma | Perustuuko yrityksen toiminta ymmärrykseen keskinäisestä yhteydestä, systeemisistä suhteista ja paradigman muutoksen tarpeesta? |
| H. Rauhaa edistävä johtajuus | Ilmentääkö ja edistääkö johtajuus yrityksen panosta rauhaan ja moraaliseen kehitykseen? |
Indeksipistemäärä = (komponenttien yhteispisteet ÷ 480) × 100
Alkuperäinen pisteytysmalli: kahdeksan komponenttia, joista kustakin voi saada enintään 60 pistettä. Kaikilla komponenteilla on sama painoarvo.
Tulkinta ennen vertailua.
Komponenttien on tarkoitus vahvistaa toisiaan. Esimerkiksi rauhaa edistävä tarkoitus voi ohjata tuotekehitystä, sidosryhmäsuhteita ja johtajuutta. Profiilin tehtävänä on tunnistaa kehittämismahdollisuuksia, ei pelkistää monimutkaista organisaatiota näennäisen objektiiviseksi luvuksi.
Alkuperäisen indeksin soveltamisala ja rajoitukset
Väitöskirja kuvaa indeksin alustavana ehdotuksena. Komponenttien valinta perustuu harkinnanvaraiseen käsitteelliseen tarkasteluun, ei systemaattiseen teemojen tunnistamiseen. Sen hyödyllisyys edellyttää vapaaehtoista halua kehittyä, ja subjektiiviseen itsearviointiin perustuva lähtökohta rajoittaa yritysten välistä vertailukelpoisuutta.
Komponentteja, indikaattoreita ja niiden soveltamista kutsutaan tutkimaan lisää. Väitöskirja ei osoita, että tietty BPI-pistemäärä ennustaisi taloudellisia tuottoja.
Tässä osiossa kuvataan vuoden 2023 tutkimusmallia. Nykyinen asiantuntija-arviointipalvelu esitellään erikseen BPI-arvioinnin sivulla.
Lähde: Bauer (2023), §6.3, s. 229–251; taulukot 12–13, s. 259–261; rajoitukset, s. 260; liite 4, s. 361–366. Väitöskirja ja lähdeviite.
08 / Menetelmä ja tutkimuksellinen vuoropuhelu
Filosofista tutkimusta, jota käytännön kokemukset rikastavat.
Väitöskirja on teoreettinen ja filosofinen tutkimus. Sen keskeisiä menetelmiä ovat argumentaatio, käsiteanalyysi ja kirjallisuuden kriittinen tarkastelu. Asiantuntijahaastattelut tuovat tutkittaviin kysymyksiin käytännön näkökulmia.
Tutkimusyhteydet
Stanford Peace Innovation Lab
Tilman Bauerin tutkimustaustaan kuuluu toimiminen fellow-tutkijana Stanford Peace Innovation Labissa ja The Hague Peace Innovation Institutessa.
Väitöskirjassa kiitetään Mark Nelsonia tuesta ja kannustuksesta sekä kutsusta Stanfordin laboratorioon. Nämä yhteydet ovat osa työhön liittyvää tutkimuksellista vuoropuhelua.
Väitöskirja valmistui Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Stanford-yhteys mainitaan esipuheen sivulla xiv.
Liite 2
20 yritysjohtajaa ja asiantuntijaa
Väitöskirjassa lueteltuihin haastateltaviin kuuluvat Paul Polman, John Elkington, Francis Fukuyama, Ruud Lubbers ja Feike Sijbesma sekä kestävyyden, oikeustieteen, rauhan ja organisaatioiden kehittämisen johtajia ja asiantuntijoita.
Keskustelut tarjosivat käsitteelliseen työhön näkökulmia ja haasteita. Niitä ei esitetä tässä edustavana kyselytutkimuksena tai kaupallisten suositusten luettelona.
Katso kaikki 20 haastateltavaa ja heidän silloiset tehtävänsä
Nimet, haastatteluvuodet ja tiivistetyt tehtäväkuvaukset noudattavat liitettä 2 (s. 344–347). Tehtävät kuvaavat haastatteluajankohtaa, eivät nykyisiä asemia.
- Henk Jan AarsenOsaomistaja ja johtaja, Transmare Trading & Compounding · 2014
- Christian BunsenYritysvastuusta vastaava osakas, Freshfields Bruckhaus Deringer · 2012
- Juan Andres Cano GarciaPerustaja ja toimitusjohtaja, Value4Chain ja PeaceStartup · 2016
- Gilbert CurtessiLiiketoiminnan kehitysjohtaja, Transmare · 2014
- Ger DempseyPerustaja ja toimitusjohtaja, Silicon Peace · 2016
- John ElkingtonToimitusjohtaja, Volans; toinen perustajista ja kunniapuheenjohtaja, SustainAbility · 2016
- Francis FukuyamaProfessori, Stanfordin yliopisto · 2017
- Hagen HenryDosentti, Helsingin yliopisto; entinen osuustoimintayksikön johtaja, ILO · 2016
- Hery-Christian HenryPerustaja ja toimitusjohtaja, Danceteam International; liikkeenjohdon konsultti, Oaklin · 2016
- Adriaan KampPerustaja ja toimitusjohtaja, Energy For One World · 2016
- Ruud LubbersAlankomaiden entinen pääministeri; entinen YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu · 2014
- Noel MorrinVastuullisuusjohtaja (Executive Vice President), Stora Enso · 2016
- Mohit MukherjeePerustajajohtaja, UPEACE Centre for Executive Education · 2014
- Paul PolmanToimitusjohtaja, Unilever · 2016
- Per SaxegaardPerustaja ja hallituksen toimeenpaneva puheenjohtaja, Business for Peace Foundation · 2016
- Feike SijbesmaToimitusjohtaja, Royal DSM · 2014
- Markus TerhoPerustaja ja toimitusjohtaja, Sparkter · 2016
- Sander TidemanEuroopan toimitusjohtaja, Mind and Life Europe; vanhempi tutkija, Rotterdam School of Management · 2014
- Keith TuffleyToimitusjohtaja, The B Team · 2016
- Fokko WientjesYritysvastuujohtaja, Royal DSM · 2014
Tutkimusyhteydet ja haastatteluihin osallistuminen eivät tarkoita, että asianomaiset organisaatiot hyväksyisivät jokaisen argumentin tai suosittelisivat BPI:n kaupallisia palveluja.
Lähde: Bauer (2023), menetelmät, §§1.4.2–1.4.4, s. 25–35; esipuhe, s. xiv; liite 2, s. 344–347. Väitöskirja ja lähdeviite.
09 / Lue, viittaa tai osta
Väitöskirja ja painettu kirja.
Doctoral Theses 191/2023
Koko monografia käsittelee perusteellisesti tämän yleiskatsauksen taustalla olevat käsitteet, argumentit, lähdekirjallisuuden, oletukset ja rajoitukset.
Painettuja kappaleita voi ostaa. Ota yhteyttä Tilman Baueriin ja kysy ostovaihtoehdoista, saatavuudesta ja toimituksesta.
Julkaistu englanniksi. Painetun kirjan ISBN: 978-952-64-1521-5. Sähköisen julkaisun ISBN: 978-952-64-1522-2. Tiedot sähköisestä saatavuudesta löytyvät yliopiston julkaisutiedoista.
Viittaa väitöskirjaan
Bauer, T. (2023). Business for Peace: A New Paradigm for Making a Collective Living: What is Business? What is Peace? How Can, and Why Should, Business Foster Peace? A Conceptual Treatise on How the Expanded Concept of Peace Paves the Way to a New Paradigm for the 21st Century. [Doctoral dissertation, Aalto University]. Aalto University publication series DOCTORAL THESES, 191/2023. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-64-1522-2
Tämän sivuston sivuviitteet tarkoittavat väitöskirjan painettuja sivunumeroita, eivät PDF-katseluohjelman sivulaskuria. Taulukot ja kaaviot ovat tiivistettyjä verkkoversioita, joiden lähteet on merkitty kuvateksteihin.
10 / Tutkijoille ja opettajille
Tuo teoria tutkimukseen ja opetukseen.
Tutkijat, yliopisto-opettajat ja opiskelijat ovat tervetulleita tarkastelemaan teoriaa kriittisesti, käyttämään sitä oman työnsä lähtökohtana tai kutsumaan Tilman Bauerin vierailuluennolle tai tutkimusseminaariin.
Opetus ja seminaarit
Kutsu vierailuluennoitsijaksi.
Mahdollisia aiheita ovat liiketoiminnan tarkoitus, laajennettu rauhan viitekehys, kokonaisvaltainen rauha, rauhaa edistävä yritysjohtajuus sekä käsitteellisen tutkimuksen rooli johtamistutkimuksessa.
Teorian hyödyntäminen
Sovella, testaa tai laajenna viitekehystä.
Etsi alkuperäiset määritelmät ja argumentit väitöskirjasta. Kerro, mitä käsitteitä tai BPI-versiota käytät, erottele omat sovelluksesi ja viittaa asianomaisiin kohtiin.
Akateeminen vuoropuhelu
Kehitä seuraavia tutkimuskysymyksiä.
Käsitteellinen kritiikki, vertaileva tutkimus ja empiirinen tutkimus voivat kaikki viedä työtä eteenpäin. Yhteydenotot tutkimuksellisesta vuoropuhelusta, monitieteisestä yhteistyöstä ja opetusmateriaalien kehittämisestä ovat tervetulleita.
Jatkotutkimuksen suuntia
Väitöskirja ehdottaa useita jatkotutkimuksen suuntia. Alla olevat kysymykset muotoilevat tämän tutkimusagendan mahdollisiksi lähtökohdiksi. Ne eivät ole jo osoitettuja tutkimustuloksia.
| Aihealue | Tutkittava kysymys |
|---|---|
| Käsitteelliset perusteet | Miten rauhan merkitystä ja rajoja liiketoiminnan tarkoituksena voidaan kehittää, kyseenalaistaa tai verrata vaihtoehtoisiin teorioihin? |
| Johtajuus ja ajattelutapa | Miten yksilöt ja organisaatiot muuttavat käsitystään tarkoituksesta ja halukkuuttaan edistää rauhaa? |
| Kokonaisvaltainen rauha käytännössä | Mitä voidaan oppia organisaatioista, jotka ilmentävät ehdotetun paradigman piirteitä, ja miten niiden käytäntöjä voidaan tutkia empiirisesti? |
| Indeksin kehittäminen | Miten BPI:n komponentteja ja indikaattoreita tulisi tarkastella ja laajentaa huomioiden myös psykologista hyvinvointia ja sisäistä rauhaa koskevat näkökulmat? |
| Historia ja kulttuuri | Miten erilaiset historialliset ja kulttuuriset tulkinnat valaisevat liiketoiminnan ja rauhan suhdetta? |
Lähde: Bauer (2023), luku 7, erityisesti s. 260 ja 262–265; vierailuluento- ja yhteistyökutsut ovat tämänhetkisiä yhteydenottokutsuja.
Ota yhteyttä Tilman Baueriin
Mainitse luentokutsussa oppilaitos, yleisö, toivotut ajankohdat, toteutustapa ja aihe. Kuvaile tutkimusta koskevassa yhteydenotossa lyhyesti kysymyksesi ja se viitekehyksen osa, jota käsittelet.
Teoriaan viittaaminen tai sen kriittinen tarkastelu ei edellytä kaupallisen arvioinnin tilaamista.
Haluatko soveltaa näkökulmaa yrityksen toimintaan?
Kaupallinen BPI-asiantuntija-arviointi esitellään omalla sivullaan. Sieltä löydät palvelun sisällön, prosessin ja käytännön tiedot.
Tutustu BPI-arviointiin